| Tiedote |

Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen uudistamista koskeva työriita päättyi valtakunnansovittelijan muotoilemaan ja osapuolten hyväksymään sovintoehdotukseen. Keskustelu työriidan syistä ja seurauksista jatkuu.

Valtion omistajuus

Pitkittyneen työriidan selitykseksi on tarjottu Finnarin omistusta. Tehdyistä säästösopimuksista huolimatta - tai ne ohittaen - työntekijöillä on arveltu olevan vakaa luottamus siihen, että Finnair pysyy aina pystyssä enemmistöomistaja valtion turvin, eikä heidän ole tarvinnut olla huolissaan yhtiölle aiheutuvista kasvavista tappioista.

Työriidan juurisyyn vuoksi on kuitenkin loogisempaa yhdistää selitys työnantajapuolen toimintaan. Palta on ollut periaatteensa puolesta valmis vastustamaan noin miljoonan euron kompromissia jäsenyrityksensä kymmenien miljoonien eurojen tappioista välittämättä. Valtion omistajuus on taannut "kyvyn ja halun ottaa lakot vastaan".

Tähän päämäärään on sovitettu myös Paltan väite, joka koskee vuonna 2020 solmittuja määräaikaisia säästösopimuksia sekä niihin liittyvää tulkintapöytäkirjaa. Paltan mukaan tuolloin olisi toisiasiallisesti sovittu, että myöhempien työehtosopimusratkaisujen palkankorotukset määräytyvät Paltan ja EK:n ajaman palkkamallin mukaan sopimisen sijasta.

Tulkintapöytäkirjan sanamuoto on seuraava:

"Tällä työehtosopimuksen tulkintapöytäkirjalla työehtosopimusosapuolet Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Ilmailualan Unioni IAU ry toteavat yhteisen tulkintansa siitä, että mahdollisissa myöhemmissä työehtosopimusratkaisuissa sovittavat palkankorotukset tullaan laskemaan ja toteuttamaan vuoden 2020 perustaulukkopalkkojen päälle."

Sovittelu

Työnantajapuolen kykyä ja halua ruokki myös työriidassa osan aikaa sovittelijana toimineen Nina Pärssisen kannanotto jo sovittelun alkupuolella:

"Osapuolet ovat olleet erimielisiä tulkintapöytäkirjan tulkinnasta, mutta sen tekstimuotoilu huomioon ottaen se vahvistaa sovittelijan käsitystä siitä, että tässä työriidassa ei ole sellai­sia 11 § 2 momentin esitöissä tarkoitettuja erityisolosuhteita, joiden perusteella sovittelija voisi sovintoehdotuksessaan olla noudattamatta työmarkkinoilla olevaa yleistä linjaa. 
Ottaen huomioon edellä esitetty korostan, että sovittelijalla on laaja ja itsenäinen valta har­kita ja johtaa sovitteluprosessia parhaaksi katsomallaan tavalla. 
Tämän sovittelun aikana osapuolille on tarjottu mahdollisuus yrittää päästä ratkaisuun kes­kinäisissä neuvotteluissaan. Näin on osin toimittukin. Ratkaisua ei kuitenkaan ole löytynyt. 
Tästä syystä katson tarkoituksenmukaiseksi jatkaa sovittelua ratkaisun saavuttamiseksi. 
Tämä vastaus ja alkuperäinen selvityspyyntö on toimitettu tiedoksi myös työriidan toiselle osapuolelle." 

Pärssisen kannanotto liittyi IAU:n 6.5. tekemään selvityspyyntöön sovittelun jatkamisen edellytyksistä. Vastaukseen sisällytetty erimielisyys on työriitalain 16. §:n mukainen työtuomioistuimessa käsiteltäviin kuuluva oikeudellinen riita-asia. Se ei ole sovittelijan toimesta arvioitavien asioiden piirissä, eikä tällaista arviota tulisi käyttää millään tavoin sovittelua ohjaavana seikkana.

Samaa työriitaa sovitellut valtakunnansovittelija Anu Sajavaara toimi toisin kuin Pärssinen. Hänen hyväkstyksi tulleessa sovintoehdotuksessaan huomioidaan säästösopimusten riitaisuus. Osapuolet sitoutuvat tarkastelemaan säästösopimusten vaikutuksia työntekijöiden ansiokehitykseen ja työllisyyteen, ja edellytyksiä huomioida nämä asiat tulevissa neuvotteluratkaisuissa. Lisäksi sovintoehdotuksessa on mainittu erikseen mahdollisuus saattaa tulkintaerimielisyys työtuomioistuimen ratkaistavaksi, vaikka Paltan vastustuksen vuoksi siitä ei pitävää kirjausta sovintoehdotukseen tullutkaan.

Työriita käärittiin lyhyeen sopimuskauteen 

Työriidan paketoiminen 18 kuukauden mittaiseen sopimuskauteen tarjoaa riitapuolille tilaisuuden peilata tulevia sopimustavoitteitaan siihen, mitkä seuraukset viime kuukausien aikana läpikäydyn työriidan kärjistymisellä ovat olleet. Toimialan erityispiirteiden vuoksi joustoja tarvitaan jatkossakin puoleen ja toiseen. Neuvottelut seuraavasta sopimuskaudesta käynnistyvät syksyllä 2026.

Juhani Haapasaari