| SAK |

"Jos joustoa ei työnantajan mielestä milloinkaan voi olla ylöspäin, niin palkansaajille on turha tulla jatkossa tarjoamaan joustoa alaspäin."

Lentoliikenteen palveluja koskeva työehtokiista on sitkeä. Ilmailualan Unioni IAU on useita kuukausia yrittänyt tuloksetta neuvotella alalle työehtosopimusta. Kiista kilpistyy työnantajaliitto Paltan ideologiseen vientimallin siilipuolustukseen. Tässä Finnair on jäänyt tilanteen panttivangiksi. Kiistassa lentoyhtiön rahat, maine tai asiakkaiden vaivat eivät paina mitään.

Aiemmin Palta on herkästi arvostellut ammattiliittoja neuvottelemisesta julkisuuden kautta. Nyt se on syyllistynyt siihen itse. Malkaa on näköjään omasta silmästä vaikea löytää.

Palta on julkisuudessa virheellisesti antanut ymmärtää, että Suomessa olisi voimassa työmarkkinajärjestöjen yhdessä sopima työmarkkinamalli. Malli, jonka mukaan vientialojen työehtoratkaisun kustannusvaikutusta ei saisi mikään toimiala tai liitto ylittää. Näin ei ole. Palta pyrkii nyt itsepäisesti johonkin, mitä ei ole sovittu, vaikka se on Finnairille ja sen asiakkaille vahingollista.

Lentoliikennetoimiala kärsi koronan aikana. Myös toimialan henkilöstö koki suuria taloudellisia menetyksiä. Lomautukset olivat pitkiä ja koskivat henkilöstöä laajasti. Irtisanomisiakin nähtiin. Alan henkilöstöjärjestöt tekivät korona-aikana säästösopimuksia, jotta konkursseilta vältyttiin. Sopimuksilla alennettiin henkilöstökustannuksia ja niiden nousuvauhti pysäytettiin.

Onko tilapäinen pysyvää vai tilapäistä?

Myös SAK:n jäsenliitto IAU oli tekemässä edustamalleen henkilöstölle säästösopimusta. Nyt käsillä olevassa työehtokiistassa on yksinkertaistettuna kyse siitä, onko mahdollista saada kompensoitua säästösopimuksissa menetettyä ansiokehitystä milloinkaan takaisin, edes osittain.

Palkansaajille kysymys on merkittävä. Jos kerran pois jääneet korotukset vaikuttavat pysyvästi alempana palkkatasona ja palkkakehityksenä, niin miksi tehdä säästösopimuksia? Jos joustoa ei työnantajan mielestä milloinkaan voi olla ylöspäin, niin palkansaajille on turha tulla jatkossa tarjoamaan joustoa alaspäin. Yleisestä linjasta alaspäin poikkeaminen pudottaisi palkansaajat pysyvään palkkamonttuun ja ansiokehityksen takamatkalle.

Työnantajat ovat peräänkuuluttaneet joustoja ja toimialakohtaisen tilanteen huomioimista työehtoratkaisuissa. Todellisuus on kuitenkin jotain aivan muuta. Todellisuus on ideologista yksisilmäisyyttä ja joustamattomuutta, jolle ei löydy taloudellisia sen paremmin kuin työmarkkinapoliittisiakaan perusteita. Kyse on puhtaasti valtapolitiikasta, tahdosta sanella neuvottelemisen sijaan.

Palkansaajien ostovoima on kärsinyt viime vuosina poikkeuksellisen kovia. Ostovoimakuoppa on ollut historiallisen suuri ja palkankorotuksilla sitä kurotaan ajan myötä umpeen. Lentoliikennetoimialan työntekijöillä ostovoimakuoppa on vielä syvempi, kiitos korona-aikana tehtyjen säästösopimusten. Siksi on perusteltua, että parhaillaan käynnissä olevissa työehtoneuvotteluissa he saavat korjattua syvälle kyykännyttä ostovoimaansa. Se on oikein ja reilua.

SAK lähti työmarkkinakierrokselle koordinoidusti yhteisin tavoittein. Teollisuusliiton johdolla syntyi työmarkkinakierroksen ensimmäinen ratkaisu tämän vuoden helmikuussa. Sen pohjalta syntyi ratkaisuja laajasti työmarkkinoille. On kuitenkin hyvä huomata, että työmarkkinoille on tehty myös Teollisuusliiton avauksesta poikkeavia ratkaisuja, kunta- ja hyvinvointialueiden ratkaisut suurimpina. Myös Teollisuusliitto itse on solminut tekemästään avauksesta poikkeavia ratkaisuja yrityskohtaisissa työehtoneuvotteluissaan.

On siis mahdollista, sallittua ja suotavaa tehdä ratkaisuja, jotka huomioivat toimialojen ja yritysten tarpeet. Näin pitäisi Paltan toimia IAU:n kanssa ja päästää panttivangikseen ottamansa Finnair palvelemaan asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla. Paltan ideologiselle siilipuolustukselle ei ole perusteita eikä oikeutusta.

Jarkko Eloranta, Puheenjohtaja, SAK /  Blogikirjoitukset (25.6.2025 9:55)