| Mediatiedote |

Lentoliikenteen palveluja koskeva työriita  – neuvottelutilanne lyhyesti

IAU on esittänyt työnantajapuolelle perjantaiksi 16.5. ja maanantaiksi 19.5. ilmoitettujen työnseisausten siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin, ja osapuolten välisiä neuvotteluja, jossa käsiteltäisiin työriidan keskiössä olevaa kysymystä.

Työntekijäpuoli katsoo, että vuosina 2021 ja 2022 toteuttamatta jääneiden palkankorotusten vuoksi sopimusala on jäänyt jälkeen yleisestä linjasta, mikä tulisi huomioida tulevan sopimuskauden aikana. Työnantajapuoli ei ole hyväksynyt tätä lähestymistapaa työriidan ratkaisuksi, ja on myös hylännyt esityksen työnseisausten siirtämisestä.

Sovittelija Nina Pärssinen on tehnyt aiemmin työriitaan yhden hylätyksi tulleen sovintoehdotuksen, joka perustui työnantajapuolen esittämään kantaan. Eilisen (13.5.) sovittelutilaisuuden päätteeksi sovittelija ilmoitti, ettei hänellä ole edellytyksiä antaa työriitaan uutta sovintoesitystä, eikä kutsunut osapuolia enää jatkamaan sovittelua.

Työriidan taustat

Ilmailualalla käynnissä olevat työriidat kiteytyvät ns. yleisen linjan noudattamiseen. Työntekijäpuolen näkemyksen mukaan asiaa tulee tarkastella siten, että huomioiduksi tulee myös toimialan lähihistoria. Työnantajapuolen mukaan kiistassa ei voida katsoa taaksepäin.

Lähtökohdat

Finnair-konsernin aktiivisessa työsuhteessa olevien keskimääräiset vuosiansiot vuonna 2024 olivat 70.277 euroa (pois lukien toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen). Vuoteen 2020 nähden ansiot nousivat 6,4 prosenttia. Koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi sovittujen säästöjen myötä ne jäivät alle yleisen linjan mukaisista palkankorotuksista, jotka olivat vastaavana aikana yhteensä 10,4 prosenttia.

Lähde: Finnairin vuosikertomus 2024

Lentoliikenteen palveluja koskevalla sopimusalalla keskimääräiset vuosiansiot ovat huomattavasti pienemmät kuin Finnair-konsernissa keskimäärin. Palkankorotuksia ei toteutettu lainkaan vuosina 2021 ja 2022, eikä palkkoja myöskään tarkistettu yleiseen linjaan nähden 15.3.2025 päättyneellä sopimuskaudella. Vuodesta 2021 alkaen sopimusalan palkankorotukset ovat olleet yhteensä 6,1 prosenttia, jääden jälkeen yleisestä linjasta 4,3 prosenttia.

”Yleistä linjaa ei voida ylittää”

Jos sopimusalaa koskeva työriita ratkaistaisiin työnantajapuolen vaatimalla tavalla, suhteellinen ero yleiseen linjaan nähden tulisi kasvamaan sopimuskauden aikana vuosittain noin 0,1 prosenttiyksikön verran jo aiemmin syntyneen eron päälle. Kolmivuotisen sopimuskauden lopuksi ero olisi yli 4.6 prosenttia.

Vertailun vuoksi esimerkiksi työntekijällä, jonka vuosiansiot olivat 38 000 euroa vuonna 2020, palkankorotuksista luopuminen vuosina 2021 ja 2022 on merkinnyt tähän mennessä noin 5 500 euron menetystä siihen nähden, että palkankorotukset olisi toteutettu yleisen linjan mukaisina. Jos työnantajapuoli saisi vaatimuksensa läpi, seuraavan kolmivuotisen sopimuskauden ansiomenetykset olisivat 5 200 euroa, ja yhteensä 10 700 euroa.

Työantajapuoli perustelee kantaansa sillä, että sopimusalan säästöt on sovittu pysyviksi, eikä lainoiksi, jotka maksetaan takaisin. Lisäksi sen mukaan lentoliikenteen osalta ollaan edelleen poikkeustilanteessa Venäjän hyökkäyssodan ja maailmantalouden epävarmuuden vuoksi.

”Yleinen linja tulee saavuttaa”

Työntekijäpuoli on samaa mieltä siitä, että ansiomenetyksiä aiheuttaneissa säästöissä ei ole ollut kysymys lainoista, eikä niiden takaisinmaksua sen vuoksi vaadita. Työriidan ratkaisuksi se on esittänyt mallia, jossa säästäminen voisi jatkua vielä uudellakin sopimuskaudella, mutta päättyisi kuitenkin viimeistään sen loppuun mennessä.

Tällöin esimerkkityöntekijän ansiomenetykset voisivat kasvaa vielä noin 2.500 euroa tulevalla sopimuskaudella, jonka jälkeen ne olisivat yhteensä lähes 8.000 euroa siihen nähden, että sopimusalalla ei olisi poikettu yleisestä linjasta.

Sen sijaan perusteluja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamasta poikkeustilanteesta työtekijäpuoli ei voi hyväksyä millään muotoa, koska niiden myötä hyväksytyksi tulisi myös täydellinen kaksoisstandardi:

Uuden toimitusjohtajan rekrytoinnin yhteydessä hallitus käytti harkintavaltaansa poiketakseen palkitsemispolitiikasta poikkeuksellisissa olosuhteissa, ja hyväksyi harkinnanvaraisen kertaluonteisen bonuksen toimitusjohtajalle vuodelle 2024. Koska Finnair on nyt jättämässä taakseen kaksoiskriisin vuodet, hallitus päätti myös hyväksyä jäljellä olevat maksut johtoryhmän Rebuild-kannustinohjelman osallistujille, mukaan lukien toimitusjohtajan sijainen Jaakko Schildt. Maksu ylitti vuonna 2024 palkitsemispolitiikassa määritellyn vuosittaisen muuttuvan palkkion 120 prosentin ylärajan, mutta jaettuna Rebuild-kannustinohjelman kolmen vuoden kestoajalle, palkkio pysyi rajan sisällä. Rebuild-kannustinohjelma kattoi vuodet 2020–2023 ja tuki yhtiön uudelleenrakentamista sekä kannattavuuden palauttamista kaksoiskriisin jälkeen. (Finnairin vuosikertomus 2024)

EU komission asetettua vuonna 2020 valtiontukien ehdoksi johdon perinteisen palkitsemisen rajoittamisen, se korvattiin Rebuild-kannustinohjelmalla, joka muutti yhtiön johdon ansiomenetykset takaisin maksettaviksi lainoiksi. Vuonna 2024 pelkästään toimitusjohtajan työstä maksettiin 121,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.

”Uusi työmarkkinamalli” ja sovittelu

Työnantajapuolen vaatimus yleisen linjan noudattamisesta on vahvasti sidoksissa Suomen hallituksen ajamaan työmarkkinamalliin. Ex-työministeri Arto Satonen on tiivistänyt asian seuraavasti: ”Totta kai on niin, että sopijaosapuolet voivat keskenään sopia mitä tahansa, mutta silloin kun mennään sovittelijan kautta, silloin pysytään tässä viennin päänavauksessa.” (A-Studio 7.5.2025).

Sovittelijan kautta menemisellä Satonen viittaa työriitalakiin lisättyyn kirjaukseen, jonka mukaan sovittelijan on kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoimessaan siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta. Aivan näin yksiselitteinen tilanne ei kuitenkaan ole.

Lainmuutokseen liittyvissä hallituksen perusteluissa todetaan, ettei sovittelija voi yksittäisissä työriidoissa olennaisesti poiketa työmarkkinajärjestöjen laajalti hyväksymistä ratkaisuista. Poikkeamisia on pidetty mahdollisina vain esimerkiksi alakohtaisista erikoisolosuhteista johtuvista syistä. Lisäksi työriitalaissa on säilynyt edelleen aiempi kirjaus sovinnon aikaansaamisesta:

Sovittelutoimessaan sovittelijan on, otettuaan perusteellisesti selkoa riidasta ja sen arviointiin olennaisesti vaikuttavista seikoista sekä riitapuolten vaatimuksista, koetettava saada riitapuolet täsmällisesti määrittelemään riitakohdat ja rajoittamaan ne mahdollisimman vähiin sekä pyrittävä johtamaan riitapuolet sovintoon lähinnä heidän omien ehdotustensa ja tarjoustensa perusteella, joihin sovittelijan on ehdotettava sellaisia myönnytyksiä ja tasoituksia, mitä tarkoituksenmukaisuus ja kohtuus näyttävät vaativan.

Käsillä olevassa työriidassa molemmat osapuolet ovat määritelleet riitakohdaksi sen, tulisiko vuosina 2021 ja 2022 toteutumatta jääneet palkankorotukset huomioida tulevalla sopimuskaudelle, ja tuoneet tämän täsmällisesti myös sovittelijan tietoon.