1.2.2017 * N:o 2 (248) * 

PALTA istutettiin potalle työtuomioistuimessa

| AIRPRO |

Työtuomioistuin antoi eilen tuomionsa jutussa, jossa PALTA vaati tuomioistuinta vahvistamaan IAU:n olevan mukana JHL:n ja Pardian solmimassa Airprota koskevassa työehtosopimuksessa 1.2.2017 alkaen. PALTA:n kanne hylättiin ja se hävisi juttunsa. Tämän myötä Airprossa alkoi tänään sopimukseton tila IAU:n osalta.

PALTA:n kanteen perusteet

PALTA:n alkuväite työtuomioistuimessa oli, että IAU on liittynyt jälkeenpäin 3.6.2016 mukaan PALTA:n, JHL:n ja Pardian 31.5.2016 solmimaan työehtosopimukseen. PALTA kuitenkin kieltäytyi toimittamasta työtuomioistuimelle työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaa, jolla olisi voitu todentaa Airpron työehtosopimuksen ylipäänsä edes syntyneen PALTA:n, JHL:n ja Pardian välille 31.5.2016.

Tämän jälkeen IAU esitti PALTA:n itsensä sille 26.10.2016 toimittaman allekirjoituspöytäkirjan:

Allekirjoituspöytäkirja, jota PALTA ei halunnut työtuomioistuimelle toimitettavan, on allekirjoitettu tosiasiassa 24.9. 2016 eikä 31.5.2016, kuten PALTA kantteessaan antoi ymmärtää.

PALTA:n puolesta pöytäkirjan ovat allekirjoittaneet varatoimitusjohtaja Tuomas Aarto ja työmarkkinapäällikkö Olli Nurminen. Allekirjoituspöytäkirjassa oli varattu paikka myös IAU:n allekirjoituksille.

Tehtaili jälkikäteen uuden kirjallisen todisteen

Kun jutun pääkäsittelyä valmisteltaessa PALTA:lle kävi lopulta selväksi, ettei väitteelle IAU:n liittymisestä ”jälkikäteen” ollut perusteita, se koetti vielä kääntää tilannetta itselleen edullisemmaksi. Muutama päivä ennen pääkäsittelyä 31.1.2017 PALTA, JHL ja Pardia allekirjoittivat uuden allekirjoituspöytäkirjan, joka oli tällä kertaa päivätty 31.5.2016:

Tuomas Aarto allekirjoitti uuden pöytäkirjan yksin, koska PALTA:lla oli edelleen tarve väittää Airpron työehtosopimuksen syntyneen juuri 31.5.2016 eikä 24.9.2016. Luontevan selityksen tälle PALTA arveli olevan sen, että Aartolle väitettiin annetun täydet valtuudet päättää yksin kaikista työehtosopimuksista. 

Oikeuden kannalta merkityksetön, mutta sinänsä hauska yksityiskohta on, että JHL:n puolesta nimensä myös 31.5.2016 päivättyyn pöytäkirjaan ovat kirjoittaneet liiton nykyinen puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja ilmeisesti toimialajohtaja Håkan Ekström. JHL:n puheenjohtaja oli kuitenkin vielä 31.5.2016 SAK:n nykyinen puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Saattoi olla, että nimikirjoitusta oikeudenkäyntiä varten ei Elorannalta vaivauduttu hakemaan tai sitä ei yksinkertaisesti saatu tämän kieltäydyttyä kunniasta.

PALTA:n näytön arviointi

Arvioidessaan PALTA:n näyttöä tämän väitteiden tueksi, työtuomioistuin ei lopulta antanut mitään painoa jälkeenpäin tehtailulle kirjalliselle todisteelle. Tai jos antoi, se sai PALTA:n näyttämään kanteen suhteen lähinnä ei-vakavasti otettavalta sopijakumppanilta (kirjoittajan huomio).

Sen sijaan näytön arvioinnissaan työtuomioistuin korosti, ettei PALTA ollut lähettänyt IAU:lle allekirjoitettua Airpron työehtosopimusta, eikä liioin selvitystä siitä, että työehtosopimus olisi hyväksytty neuvottelutulokseen osallistuneiden yhdistysten (PALTA:n, JHLn ja Pardian) asianomaisissa toimielimissä, joilla oli valta tehdä päätöksiä työehtosopimuksen solmimisesta.

Sama asia kävi lopulta ilmi myös PALTA:n nimeämänä todistajana kuullun Olli Nurmisen todistajakertomuksesta. Hänen kuulemisensa edelleen vahvisti työtuomioistuimen käsitystä, että Airpron työehtosopimus oli syntynyt vasta syys-lokakuussa 2016.

PALTA:n todistusaineistona työtuomioistuin arvioi myös IAU:n puheenjohtaja Juhani Haapasaaren sähköpostiviestiä 3.6.2016, jonka hän oli lähettänyt yksin käyttäen lempinimeään ”Hapsu”.

Kyseessä oli yleiseen työmarkkinakäytäntöön kuuluva tunnustelu siitä, mitä lisäehtoja PALTA olisi ollut valmis hyväksymään JHL:n ja Pardian neuvottelutuloksen päälle niin, että se olisi voinut johtaa neuvottelutuloksen käsittelemiseen IAU:n hallituksessa (kirjoittajan huomio).

Tältäkin osin työtuomioistuin totesi PALTA:n näytön merkityksettömäksi. IAU ei ollut missään työtuomioistuimelle annetussa asiakirjassa ilmoittanut PALTA:lle neuvottelutuloksen, saati työehtosopimuksen hyväksymisestä.

Lisäksi työtuomioistuin arvioi PALTA:n vaatimuksesta IAU:n toimittamat hallituksensa pöytäkirjat helmi-marraskuulta 2016 siltä osin, kuin niissä käsiteltiin Airprota. Arvion mukaan näyttöä ilman jäi kuitenkin myös se, että IAU:n hallitus olisi tehnyt päätöksen Airpron työehtosopimukseen yhtymisestä jossakin vaiheessa.

Työtuomioistuimen johtopäätös ja tuomiolauselma

Edellä kuvatuin perustein työtuomioistuin katsoi johtopäätöksessään, että IAU ei ole yhtynyt Airpron työehtosopimukseen 1.2.2017 - 31.1.2018 työehtosopimuslaissa säädetyllä tavalla. Päädyttyään tähän lopputulokseen työtuomioistuimella ei ollut tarvetta arvioida asiaa enemmälti. Näin ollen kanne oli hylättävä.

Kaikessa lyhykäisyydessään työtuomioistuimen tuomiolauselma PALTA:n nostamaan vahvistuskanteeseen oli siis ”Kanne hylätään”.

"Maantieteelle emme voi mitään”

Vielä viime joulukuussa, PALTA:n nostettua kanteensa, se tiedotti asiasta seuraavaan tapaan:

– IAU yrittää jälkikäteen pyristellä irti kiky-sopimuksen mukaisista velvoitteista. Samalla se haluaa vahvistaa omaa järjestöpoliittista asemaansa Airpron sopimusalalla riidassa, joka on ollut vireillä jo vuosien ajan. IAU:n toiminta on ennennäkemättömän härskiä, eikä sellainen kuulu työmarkkinapöytiin. Se on rikkonut luottamuksen ja menettänyt uskottavuutensa vakavasti otettavana neuvottelukumppanina, Paltan varatoimitusjohtaja  Tuomas  Aarto sanoo.

Jälkikäteen, työtuomioistuimen tuomion myötä, voi vastavuoroisesti todeta, että PALTA istutti kanteellaan itsensä lopulta potalle.

Toisaalta - puolin ja toisin - on hyvä välillä muistaa myös Juho Kusti Paasikiven idänsuhteita kuvaava sanat ”Maantieteelle emme voi mitään”. Tässä hengessä IAU on jättänyt PALTA:lle tänään neuvottelupyynnön Airpron työehtoja koskevien neuvottelujen käynnistämiseksi liittojen välillä.

 

Juhani Haapasaari