ILMAILUALAN UNIONI IAU ry:n SÄÄNNÖT


SISÄLLYSLUETTELO



LIITON NIMI JA KOTIPAIKKA 1 §


LIITON TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT 2 §


LIITTOON LIITTYMINEN 3 §

LIITTOMAKSU 4 §

JÄSENMAKSUISTA VAPAUTUMINEN 5 §


LIITOSTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN 6 §


LIITON EDUSTAJISTO 7 §

EDUSTAJIEN
VALINTA 7 § A


EDUSTAJISTON KOKOUKSET 7 § B


LIITON HALLITUS 8 §


LIITON PUHEENJOHTAJISTON TEHTÄVÄT 9 §


NIMENKIRJOITTAJAT 10 §

LIITON
VAALIVALIOKUNTA 11 §


LIITON MUUT VALIOKUNNAT 12 §


LIITON TILINTARKASTUS 13 §


LIITON TYÖEHTOSOPIMUSTOIMINTA


LIITON TYÖTAISTELUAVUSTUKSET 15 §


LIITON OIKEUSAPU 16 §


TIEDONANNOT LIITOLLE 17 §


LIITON EDUSTAJIEN VALINTA KESKUSJÄRJESTÖN EDUSTAJAKOKOUKSIIN 18 §


SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA LIITON PURKAMINEN 19 §



LIITON NIMI JA KOTIPAIKKA

1 §
1. Yhdistys on ammattiliitto,
nimeltään Ilmailualan Unioni IAU ry, ruotsiksi Luftfartsunionen rf.
Englannin kielellä yhdistyksen epävirallinen nimi on Finnish Aviation
Union. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi.

Liitolla on alayhdistyksinään rekisteröityjä yhdistyksiä, joita kutsutaan
näissä säännöissä ammattiosastoiksi.
2.
Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko Suomi.

3. Liiton kieli on suomi. Pöytäkirja- ja asiakirjakieli on suomi.

Sivun alkuun


LIITON
TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

2 §
1. Liiton tarkoituksena
on koota lentoliikenteen ja ilmailualan eri työnantajien palveluksessa
olevat palkansaajat yhteiseen järjestöön toimimaan työ- ja
palkkaehtojensa sekä yleisten taloudellisten, sosiaalisten ja
oikeudellisten etujen parantamiseksi.
2. Liitto on jäsenenä Suomen
Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:ssä, jota näissä säännöissä
nimitetään keskusjärjestöksi. Liitto noudattaa toiminnassaan
keskusjärjestön periaatteita.
3. Liiton päätehtävänä on
edistää ammattiosastojensa jäsenten työehtoja ja -olosuhteita solmien
työehtosopimuksia ja valvoen niiden sekä työlainsäädännön noudattamista
sopimusaloillaan.
4. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:
a) voi
liittyä jäseneksi sellaisiin kotimaisiin tai kansainvälisiin
yhdistyksiin tai elimiin, joiden jäsenyys edistää palkansaajakunnan
yhteenkuuluvuutta sekä heidän ammattiinsa liittyvien kysymysten
hoitamista;
b) järjestää kokouksia, kursseja, juhla- ja
valistustilaisuuksia sekä harjoittaa julkaisutoimintaa;
c) voi
omistaa kiinteistöjä ja harjoittaa asianomaisen viranomaisen luvalla
toimintansa rahoittamiseksi majoitus-, kahvila ja ravitsemusliikettä.

Sivun alkuun


LIITTOON LIITTYMINEN

3 §
1. Liiton jäseneksi hyväksytään edellä 2 §:ssä mainituilla aloilla
työtä tekevien palkansaajien muodostamat ammattiosastot. Ammattiosaston
on haettava liiton jäsenyyttä kirjallisesti.
2.
Ammattiosaston on lähetettävä luettelo kaikista jäsenistään liittoon.
Luettelossa on mainittava jäsenen etu- ja sukunimi, ammatti,
kansalaisuus ellei ole Suomen kansalainen, syntymäpaikka ja -aika,
henkilötunnus ja postiosoite. Lisäksi on ilmoitettava mihin
ammatilliseen järjestöön jäsen on aikaisemmin kuulunut sekä liittymis-
ja siirtymispäivämäärät.

Sivun alkuun


LIITTOMAKSU
4 §

1. Liiton ammattiosaston jäsen on velvollinen maksamaan Ilmailualan
Unioni IAU ry:n ammattiosaston jäsenmaksun, ammattiosaston
liittojäsenmaksun sekä samassa yhteydessä perittävän Ilmailu- ja
Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassan jäsenmaksun yhdessä muodostaman
liittomaksun. Liittomaksu maksetaan ennakonpidätyksen alaisesta
palkkatulosta ja/tai työttömyyskassan maksamasta etuudesta.

Ammattiosastojen jäsenet ovat liiton ammattiosaston mallisääntöjen 3 §:n
2-kohdan mukaan jäseniä myös Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan
Työttömyyskassassa.
2. Ammattiosastot päättävät omasta
jäsenmaksustaan syyskokouksessaan ja ilmoittavat sen liiton
hallitukselle marraskuun loppuun mennessä.
3. Liiton
edustajiston sääntömääräinen syyskokous päättää ammattiosastojen
liittojäsenmaksun suuruudesta seuraavalle vuodelle.
4. Ilmailu-
ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa ilmoittaa sosiaali- ja
terveysministeriön vahvistaman jäsenmaksun vuosittain liiton
hallitukselle.
5. Liiton hallitus vahvistaa liittomaksun sen jälkeen,
kun se on saanut tiedot kaikista jäsenmaksuosuuksista.
6.
Maksetuista liittomaksuista tehdään merkinnät jäsenrekisteriin.

7. Liiton hallituksella on oikeus päättää jäsenmaksujen perimistavoista.
Liitolle tilitetyistä liittomaksuista siirretään ammattiosastoille ja
työttömyyskassalle niiden 2- ja 4-kohdan mukaiset jäsenmaksuosuudet.

8. Rästiin jääneet liittomaksut voidaan maksaa voimassa olevien liittomaksujen
suuruisina enintään kolmen kuukauden pituiselta ajalta.

9. Kun liiton hallitus katsoo tarpeelliseksi, sillä on oikeus asettaa
ammattiosaston jäsenten suoritettavaksi enintään vakinaista
liittojäsenmaksua vastaava ylimääräinen liittomaksu.


Sivun alkuun


JÄSENMAKSUISTA
VAPAUTUMINEN

5 §
1. Ammattiosaston jäsenelle voidaan
myöntää vapautus jäsenmaksuista. Edellytyksenä vapautuksen saamiselle
on, että hän on kokonaan vailla ennakonpidätyksen alaisia tuloja:

a) ollessaan sairaana, äitiys-, isyys-, vanhempain- tai adoptiolomalla taikka
hoitovapaalla. Sairaus- tai tähän verrattavaksi ajaksi ei kuitenkaan
lasketa sitä aikaa, jolloin jäsen saa työnantajalta palkkaa;

b) opiskelu-, asevelvollisuus- tai siviilipalvelusajalta;
c) siltä ajalta,
kun jäsen ei ole työttömyyden alettua alkanut saada työttömyyskassan
maksamaa päivärahaa, perustellusta syystä enintään kolmen kuukauden ajan;

d) jos palkanmaksu keskeytyy liiton aloittaman tai ulkopuolisen työtaistelun
johdosta;
e) tai muista hallituksen hyväksymistä edellisiin
verrattavista syistä.
2. Ammattiosaston jäsenen tulee ilmoittaa
pätevä syy saadakseen vapautuksen jäsenmaksuista.
Jäsenmaksuvapautuksista päättää liiton hallitus.
A VAPAAJÄSENYYS
1. Liiton hallitus voi myöntää vapaajäsenen oikeudet eläkkeelle siirtyville jäsenille kirjallisen hakemuksen perusteella. Vapaajäsenillä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta.
2.Vapaajäsenillä on muut jäsenyyteen liittyvät oikeudet, paitsi että heillä ei ole ammattiosaston vaaleissa vaalikelpoisuutta eikä äänioikeutta.
B OPISKELIJAJÄSENYYS
1.Ammattiosaston hallitus voi hyväksyä opiskelijajäsenikseen opiskelijoita, jotka opiskelevat sopimusalamme töihin valmentamassa koulutuksessa tai työllisyyskoulutuksessa.
2. Opiskelijajäsenillä ei ole ammattiosaston vaaleissa vaalikelpoisuutta eikä kokouksissa äänioikeutta.
3. Opiskelijajäsen ei voi olla työttömyyskassan jäsen.
4.Opiskelijajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.
5. Siirryttyään työskentelemään alan töihin, saavuttaa opiskelijajäsen täydet jäsenoikeudet hakemalla yhdistyksen jäsenyyttä samalla tavalla kuin uusi jäsen.
6. Savutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Sivun alkuun


LIITOSTA
EROAMINEN JA EROTTAMINEN

6 §
1. Liiton ammattiosaston,
joka haluaa erota liitosta, on ilmoitettava siitä yhdistyslain 13 §:n
mukaisesti.
2. Jos ammattiosasto toimii vastoin liiton sääntöjä, tai
ei noudata edustajiston kokouksen tai liiton hallituksen päätöksiä, niin
edustajistolla on oikeus erottaa ammattiosasto liitosta.
3.
Erotetulla ammattiosastolla on oikeus 60 päivän kuluessa päätöksestä
pyytää asian uudelleen käsittelyä seuraavassa edustajiston kokouksessa.
Liiton hallituksen päätöstä noudatetaan, kunnes asia on ratkaistu.

4. Ammattiosaston jäsensuhde lakkaa kuuden kuukauden kuluttua erottamis- tai
eroamisilmoituksen tekemisestä ensiksi seuraavan kesä- tai joulukuun
viimeisen päivän jälkeen.

Sivun alkuun


LIITON EDUSTAJISTO

7 §
Liittoa koskevissa asioissa korkein päätäntävalta on
edustajistolla, jonka päättämien pitemmän aikavälin suunnitelmien mukaan
liiton toimintaa hoidetaan. Edustajisto päättää kokouksissaan niistä
asioista, jotka sen käsiteltäväksi on näillä säännöillä määrätty tai
liiton hallitus sen käsiteltäväksi siirtää. Edustajistoon kuuluu 20
jäsentä ja neljä yleisvarajäsentä.

Sivun alkuun


A. EDUSTAJIEN VALINTA

1. Liiton ammattiosastot valitsevat edustajiston jäsenet, jotka ilmoitetaan
liiton hallitukselle. Valinnat on tehtävä sääntöjen ja edustajiston
päättämien vaaliohjeiden mukaan.
a) Kullakin liiton
ammattiosastolla on oikeus valita yksi edustaja. Loput edustajapaikat
jakaantuvat ilman eläkeläisjäseniä laskettujen ammattiosastojen
jäsenmäärien perusteella määräytyvien suhdelukujen mukaisessa
suuruusjärjestyksessä. Kullekin ammattiosastolle määritetään suhdeluvut
siten, että ensimmäinen suhdeluku on ammattiosaston jäsenmäärä
kokonaisena (1/1), seuraava on jaettuna kahdella (1/2), sitä seuraava on
jaettuna kolmella (1/3) ja niin edelleen (1/4, 1/5, 1/6...).
Ammattiosaston jäsenmäärä todetaan vaalikokousta edeltävän syyskuun
viimeisen päivän tilanteen mukaan. Tarkemmat määräykset edustajien
valinnasta annetaan edustajiston vahvistamassa äänestys- ja
vaalijärjestyksessä.
b) Yleisvarajäsenet valitaan
ammattiosastojen jäsenmäärän perusteella edellä mainitulla tavalla
määräytyvän suhdeluvun mukaisessa järjestyksessä. Yleisvarajäsenet
kutsutaan kaikkiin edustajiston kokouksiin ja heillä on kokouksissa
puhe- ja esitysoikeus, päätösvalta yleisvarajäsenellä on toimiessaan
edustajan sijasta hänen poissaollessaan.
c) Liiton
hallitus ilmoittaa ammattiosastoille valittavien edustajien ja
yleisvarajäsenten määrät sekä valitsemisajat, tarkistaa edustajavalinnat
sekä vahvistaa ne.
d) Edustajiston jäsenen ja yleisvarajäsenen
toimikausi on neljä vuotta. Se alkaa ja loppuu ennen edustajiston
vaalikokousta.
e) Ammattiosastot toimittavat edustajistoon valittujen
valtakirjat edustajiston vaalikokousta edeltävän helmikuun 15. päivään
mennessä liiton hallitukselle, joka tarkistaa ja vahvistaa ne.

2. Mikäli edustajiston jäsen valitaan liiton hallitukseen, päättyy hänen
toimikautensa edustajistossa ja hänen ammattiosastonsa valitsee uuden
edustajan hänen tilalleen.
3. Edustajiston jäsen, joka jää
ilmoittamatta tai ilman hyväksyttävää syytä pois kahdesta kokouksesta,
on velvollinen eroamaan edustajistosta. Jos edustajistoon valittu jäsen
siirtyy pois liiton toimintapiiristä, jää eläkkeelle, eroaa tai
erotetaan, on tästä ilmoitettava liiton hallitukselle. Jos jäsen ei enää
voi toimia edustajistossa, niin hänen ammattiosastonsa valitsee tilalle
uuden edustajan, jonka toimikausi alkaa, kun liiton hallitus on saanut
tiedon valinnasta.
Sivun alkuun


B. EDUSTAJISTON KOKOUKSET

1. Edustajisto kokoontuu sääntömääräiseen
kevätkokoukseen huhtikuun aikana ja sääntömääräiseen syyskokoukseen
marraskuun aikana.
2. Edustajiston kokous pidetään yhdistyslain 20
§:n mukaan lisäksi, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun
vähintään viidesosa (1/5) liiton äänioikeutetuista jäsenistä, sitä
liiton hallitukselta pyytää. Pyyntö on esitettävä kirjallisesti ja siinä
on mainittava ne asiat, joita varten edustajiston kokous halutaan
kutsuttavaksi koolle.
3. Ennakkokutsut sääntömääräiseen edustajiston
kokoukseen on lähetettävä vähintään kaksi kuukautta ennen kokousta
ammattiosastoille. Sääntömääräisten kokousten ennakkokutsuista
ilmoitetaan myös liiton virallisessa julkaisussa.
Varsinaiset
kokouskutsut toimitetaan edustajille kirjallisesti viimeistään kaksi
viikkoa ennen kokousta ja ylimääräisen kokouksen kokouskutsut
viimeistään kolme päivää ennen kokousta. Varsinaisissa kokouskutsuissa
mainitaan kussakin kokouksessa käsiteltävät asiat. Edustajiston
kokouksissa käsitellään vain kokouskutsussa mainitut asiat.

4. Edustajiston sääntömääräisissä kevätkokouksissa käsitellään vuosittain
seuraavat asiat:
a) käsitellään hallituksen toimintakertomus
edelliseltä vuodelta sekä tehdään tarpeelliset päätökset;

b) käsitellään tilikertomus edelliseltä vuodelta, luetaan tilintarkastajan
lausunto ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta;

c) päätetään tili- ja vastuuvapaudesta;
d) päätetään
edustajiston jäsenten ja hallituksen jäsenten esittämistä aloitteista;

e) päätetään muista hallituksen esittämistä ja kokouskutsussa mainituista
asioista.
5. Edustajiston sääntömääräisissä syyskokouksissa
käsitellään vuosittain seuraavat asiat:
a) päätetään
toiminnan ja talouden suuntaviivoista;
b) päätetään edustajiston,
hallituksen ja sen asiantuntijaelinten palkkioista ja kulukorvauksista;

c) päätetään ammattiosastojen liittojäsenmaksun suuruudesta;

d) päätetään ammattiosastojen liittojäsenmaksun kertymän työtaistelurahastoon
rahastoitavasta osuudesta;
e) päätetään edustajiston jäsenten ja
hallituksen jäsenten esittämistä aloitteista;
f)
päätetään muista hallituksen esittämistä ja kokouskutsussa mainituista
asioista.
Joka neljäs vuosi toimikausien mukaan pidettävän
vaalikokouksen jälkeisessä syyskokouksessa käsitellään edellisten
kohtien lisäksi:
g) päätetään vaalikokousten välisen toimikauden
toiminnan periaatteista.
6. Joka neljäs vuosi toimikausien mukaan
huhtikuun tai toukokuun aikana pidettävässä vaalikokouksessa käsitellään seuraavat
asiat:
a) valitaan edustajiston jäsenten keskuudesta edustajiston
puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja;
b) valitaan liiton
hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi;

c) valitaan liiton hallituksen varapuheenjohtaja, jota kutsutaan liiton
varapuheenjohtajaksi;
d) valitaan liiton hallituksen sihteeri,
jota kutsutaan liittosihteeriksi;
e) valitaan liiton hallituksen
varsinaiset jäsenet ja lisäjäsenet;
f) valitaan
tilintarkastaja ja varatilintarkastaja;
g) valitaan vaalivaliokunta;

d) päätetään edustajiston jäsenten ja hallituksen jäsenten esittämistä
aloitteista;
e) päätetään muista hallituksen esittämistä ja
kokouskutsussa mainituista asioista.
7. Aloiteoikeus edustajiston
kokouksille on liiton ammattiosastoilla, edustajiston ja hallituksen
jäsenillä. Aloitteet on toimitettava liiton hallitukselle vähintään
kolme viikkoa ennen kokousta.
8. Edustajisto on päätösvaltainen, kun
se on sääntöjen mukaan koolle kutsuttu.
9.
Edustajiston kokouksessa päätösvalta on edustajilla. Liiton hallituksen
jäsenillä, liiton toimihenkilöillä ja tilintarkastajilla on puhe- ja
esitysoikeus.
10. Edustajiston kokouksessa jokaisella edustajalla on
yksi ääni. Asiat ratkaistaan äänestykseen osallistuvien yksinkertaisella
äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa ja
muissa asioissa puheenjohtajan ääni.
11. Edustajiston
puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on neljä vuotta. Jos
puheenjohtaja joutuu luopumaan toimestaan kesken toimikauden, niin
varapuheenjohtaja hoitaa tehtävää seuraavaan sääntömääräiseen
edustajiston kokoukseen asti. Tässä kokouksessa valitaan edustajiston
puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

Sivun alkuun


LIITON HALLITUS
8 §

1. Liiton toimintaa johtaa liiton hallitus yhdistyslain, näiden sääntöjen ja
edustajiston päätösten mukaisesti sekä antaa ohjeet niiden
soveltamisesta.
2. Edustajiston valitsemina hallitukseen kuuluu
liiton puheenjohtaja, liiton varapuheenjohtaja, liittosihteeri sekä
vähintään viisi (5) ja enintään kymmenen (10) varsinaista jäsentä.

Varsinaisten jäsenten lisäksi hallitukseen valitaan kaksi (2) lisäjäsentä,
joilla on kokouksissa puhe- ja esitysoikeus. Päätösvalta lisäjäsenellä
on toimiessaan varsinaisen jäsenen varajäsenenä tämän ollessa estyneenä.

Edustajiston puheenjohtajalla ja edustajiston varapuheenjohtajalla, on hallituksen kokouksissa läsnäolo-, puhe- ja
esitysoikeus.
Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan,
liittosihteerin ja muiden hallituksen jäsenten ja lisäjäsenten
toimikausi on neljä vuotta.
3. Edustajiston kokous voi erottaa
liiton hallituksen jäsenen, joka ilman hyväksyttävää syytä jättää
saapumatta kolmeen peräkkäiseen kokoukseen. Jos liiton hallituksen jäsen
siirtyy pois liiton toimintapiiristä tai eläkkeelle, eroaa tai
erotetaan, niin edustajiston kokous voi valita hallitukseen uuden
jäsenen.
4. Liiton hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tai hänen
ollessaan estyneenä varapuheenjohtajan, kutsusta tai kolmen hallituksen
jäsenen sitä vaatiessa. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja
tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista hallitukseen kuuluvista
on paikalla.
5. Jos liiton puheenjohtaja on estynyt hoitamaan
tehtäväänsä, niin varapuheenjohtaja toimii hänen sijaisenaan, kunnes
sääntömääräinen tai ylimääräinen edustajiston kokous päättää, kuka
tehtävään valitaan.
6. Hallituksen tehtävänä on:

a) johtaa liiton toimintaa lain, näiden sääntöjen ja tehtyjen päätösten mukaan;

b) vastata siitä, että liiton tarkoitus toteutuu ja että liiton edunvalvonta-
ja järjestötoiminta on järjestetty asianmukaisella tavalla sekä että
liitolla on toimintaansa varten tarvittavat voimavarat;
c) ottaa ja
erottaa liiton toimihenkilöt, vahvistaa heidän tehtäviänsä koskeva
ohjesääntö ja määrätä heidän palkkansa;

d) hoitaa liiton taloutta ja hallintoa sekä laatia liiton talousarvio ja
toimintasuunnitelma kalenterivuosittain. Tiedot talousarviosta ja
toimintasuunnitelmasta on lähetettävä edustajiston jäsenille;

e) päättää irtaimen omaisuuden ostosta, vaihtamisesta, myynnistä ja
kiinnittämisestä;
Kiinteistön taikka sellaisen omaisuuden,
joka ylittää arvoltaan yhden kolmasosan (1/3) liiton taseesta,
luovuttamisesta tai kiinnittämisestä päättäminen on siirrettävä
edustajistolle.
f) valmistella edustajiston kokoukselle
käsiteltäviksi tulevat asiat ja kutsua kokoukset koolle;
g)
vahvistaa vuosittain 4 §:n 5-kohdan mukaisesti liittomaksun suuruus.

Sivun alkuun


LIITON
PUHEENJOHTAJISTON TEHTÄVÄT

9 §
1.
Puheenjohtajan tehtävänä on:
a) johtaa
työehtosopimustoimintaa, liiton edustajiston ja hallituksen päätösten
mukaisesti;
b) johtaa puhetta liiton hallituksen kokouksissa
sekä valmistella ja esitellä niissä käsiteltäviä asioita;

c) huolehtia edustajiston kokouksen ja hallituksen päätösten toimeenpanosta;

d) johtaa liiton toimistoa ja järjestää sen työt;
e)
vastata hallitukselle liiton talouden ja omaisuuden hoidosta;
f)
suorittaa muut hallituksen antamat tehtävät.
2.
Varapuheenjohtajan tehtävänä on:
a) johtaa sopimusten
valvontaa liiton hallituksen päätösten mukaisesti;
b)
avustaa puheenjohtajaa hallituksen kokouksissa käsiteltävissä asioissa ja

johtaa hallituksen kokouksia puheenjohtajan poissa ollessa;
c) avustaa
puheenjohtajaa edustajiston kokousten ja hallituksen päätösten
toimeenpanossa;
d) suorittaa muut hallituksen antamat tehtävät.

3. Liittosihteerin tehtävänä on:
a) vastata liiton
järjestämästä koulutuksesta;
b) pitää yhteyttä
liiton ammattiosastoihin;
c) laatia pöytäkirjat liiton hallinnon
kokouksista;
d) huolehtia liiton kirjeenvaihdosta;
e) suorittaa
muut hallituksen antamat tehtävät.

Sivun alkuun


NIMENKIRJOITTAJAT

10 §
Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja, liiton
varapuheenjohtaja tai liittosihteeri sekä se tai ne henkilöt, jotka
hallitus erikseen määrää, aina kaksi yhdessä.

Sivun alkuun


LIITON VAALIVALIOKUNTA

11 §
1. Vaalivaliokuntaan kuuluu kolme (3) jäsentä. Valiokunnan
valitsee edustajisto ja sen toimikausi on neljä vuotta.
2.
Vaalivaliokunta ottaa vastaan henkilöehdotuksia nimettyihin tehtäviin:
edustajiston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, liiton hallituksen
puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, liittosihteeri sekä liiton
hallituksen jäsenet ja muutkin mahdolliset tehtävät, joihin valitaan
edustajiston kokouksessa vaaleilla.
3. Vaalivaliokunnan puheenjohtaja
kokoaa esille asetetuista henkilöistä ehdokasluettelon, esittää sen
edustajiston kokoukselle ja toimii näissä vaaleissa puheenjohtajana.

4. Vaalivaliokunnan toimikausi alkaa ja päättyy edustajiston vaalikokouksen
jälkeen.
Sivun alkuun


LIITON MUUT VALIOKUNNAT

12 §
Liiton hallituksen esityksestä
edustajisto voi asettaa muita valiokuntia liiton toiminnan edistämiseksi.

Sivun alkuun


LIITON TILINTARKASTUS

13 §
1. Liiton tilikausi on kalenterivuosi.
2. Liiton
edustajiston vaalikokous valitsee neljän vuoden toimikaudeksi yhden
varsinaisen ja yhden varatilintarkastajan.
Varsinaisena tai
varatilintarkastajana voi toimia myös tilintarkastusta harjoittava
yhteisö, jonka piiristä nimetään tilintarkastuksesta vastaava henkilö.

Jos varsinainen tilintarkastaja on estynyt hoitamaan tehtäviään kutsuu
hallitus varatilintarkastajan hänen tilalleen.
Jos
molemmat ovat estyneet, valitsee edustajisto uudet tilintarkastajat.

Sivun alkuun


LIITON
TYÖEHTOSOPIMUSTOIMINTA

14 §
1. Liiton hallitus
johtaa ja ohjaa palkka- ja työehtosopimustoimintaa edustajiston
päättämien keskeisten sopimustavoitteiden mukaisesti sekä tekee
työehtosopimusta koskevat esitykset työantajille.
2.
Työehtosopimusneuvottelukuntaan kuuluu liiton puheenjohtajisto.
Edustajisto valitsee neuvottelukuntaa täydentämään kaksi henkilöä
kullekin työehtosopimusalueelle.
3. Ammattiosastoilta tulleiden
esitysten pohjalta liiton hallitus päättää työehtosopimuksen
irtisanomisesta tai entisen jatkamisesta.
4. Hallitus päättää
työehtosopimusneuvottelutuloksen hyväksymisestä, tai hallitus voi
tarvittaessa alistaa neuvottelutuloksen edustajistolle päätettäväksi.
Irtaantumisen keskitetyistä ja tulopoliittisista sopimuksista päättää
edustajisto.
5. Ainoastaan hallituksen tai edustajiston antamat
työtaistelujulistukset sitovat liiton ammattiosastojen jäseniä.

6. Hallituksella tai edustajistolla on oikeus lopettaa työtaistelu, jos se
liiton, liiton ammattiosaston tai liiton ammattiosaston jäsenen edun
vuoksi on tarpeellista.
7. Osallistumisesta keskusjärjestön
järjestämään työtaisteluun päättää liiton hallitus.

Sivun alkuun


LIITON
TYÖTAISTELUAVUSTUKSET

15 §
1. Työlakkoon tai
-sulkuun joutuneelle liiton ammattiosaston jäsenelle suoritetaan
avustusta:
a) liiton päättämässä työlakossa;

b) työsulussa, joka on johtunut liiton hyväksymistä vaatimuksista, joissa
liiton ammattiosaston jäsen on toiminut näiden sääntöjen ja liiton
hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.
c) tai jos liiton
ammattiosaston jäsenet ovat joutuneet työlakkoon tai -sulkuun jonkin
toisen liiton työriidan johdosta.
2. Avustusta maksetaan
kahdeksannesta (8) päivästä lähtien. Avustus on suuruudeltaan
keskusjärjestön kulloisenkin suosituksen mukainen ja sitä maksetaan
seitsemältä (7) päivältä viikossa.
3.
Työtaisteluavustusta varten liitolla on rahasto, johon rahastoitavasta
osuudesta ammattiosaston liittomaksun kertymästä edustajiston
sääntömääräinen syyskokous päättää.

Sivun alkuun


LIITON OIKEUSAPU
16
§
1. Liiton ammattiosaston jäsen voi saada liiton
avustusta oikeudenkäynnissä, joka on aiheutunut työsopimussuhteesta, tai
ammattiyhdistystoimintaan liittyvistä asioista. Oikeusapua anoo
asianomaisen henkilön ammattiosasto liiton hallitukselta, joka päättää
sen antamisesta.
2. Jos oikeusapua on myönnetty, tulee liiton
hallitukselle vaadittaessa lähettää tietoja ja selostuksia
oikeudenkäynnin kulusta ja asian päätyttyä sen lopputuloksesta.

3. Jos ammattiosaston jäsenelle tämän pykälän mukaan on myönnetty oikeusapua,
mutta tuomioistuin velvoittaa vastapuolen korvaamaan hänelle oikeudenkäynnistä aiheutuneet kulut, lankeavat ne liitolle
korvaukseksi annetusta avustuksesta.

Sivun alkuun


TIEDONANNOT LIITOLLE

17 §
Liiton jokaisen ammattiosaston tulee vuosittain viimeistään
maaliskuun kuluessa lähettää liiton hallitukselle lyhyt kertomus
kuluneen vuoden toiminnasta sekä sellaisia toimintaan liittyviä tietoja,
joita liiton hallitus vaatii.

Sivun alkuun



LIITON EDUSTAJIEN VALINTA KESKUSJÄRJESTÖN EDUSTAJAKOKOUKSIIN


18 §
Edustajat keskusjärjestön edustajakokouksiin ja ehdokkaat
keskusjärjestön valtuustoon valitaan liiton edustajiston kokouksessa.

Sivun alkuun



SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA LIITON PURKAMINEN

19 §

1. Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia edustajiston sääntömääräisessä
kokouksessa, mikäli kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä kannattaa
sääntöjen muuttamista.
2. Liiton purkamisesta päättää
edustajisto kahdessa peräkkäisessä kokouksessa kolmen neljäsosan (3/4)
äänten enemmistöllä. Jos liitto lopettaa toimintansa tai puretaan, sen
jäljellä olevat varat ja omaisuus jäävät käytettäväksi
ammattiyhdistysliikettä edistäviin tarkoituksiin siten kuin purkava
kokous päättää.

Sivun alkuun